pekkaranta

HIUKAN HISTORIAA POLTTOAINEISTA

  • Simpeleen paperitehtaan turvevoimala, tehty 1976, kuvattu 2019
    Simpeleen paperitehtaan turvevoimala, tehty 1976, kuvattu 2019

NIIN MAAILMA MUUTTUU Urheat nuoret opiskelivat tosissaan 1960-luvulla. Minäkin pääsin jo teekkarina IV-vuosikurssin jälkeen VTT:n lämpölaboratorioon opettelemaan kuinka lämpötilaa mitataan todella tarkasti. Samaan aikaan David Rockefeller ym perustivat Rooman klubin ja 1972 kyseinen klubi "ilmoitti" öljyn loppuvan kolmessa vuosikymmenessä. Valtavaa öljykauppaa käyvän henkilön rooli tällaisessa aiheuttaa tietysti ihmetystä. Siitä vuoden päästä koettiin ensimmäinen öljykriisi.

Olin puolestani päässyt Simpeleen paperitehtaalle tehdaspalvelupäälliköksi ja ensimmäinen ajettava hanke oli vanhojen kattilalaitosten muuttaminen maakaasua käyttäviksi. Samaan aikaan lähistöllä oli nostettu suomalainen turvetuotanto 1950-luvun ahdingosta taas vakavaksi tuotannoksi.

Joitain vuosia varhemmin tein kaksi ennustetta pyynnöstä. Ensiksi laskin Neste Oy:n tuotanto- ja myyntiluvuista ennusteen muutamiksi vuosiksi eteenpäin. Olin lukenut TKK:ssa suunnilleen kaiken, mitä silloin matematiikasta opetetiin, toimeksiantajalla oli muut tarvittavat tiedot. Neste Oy itse ennusti myyntinsä nousevan reippaasti ylittäen 12 miljoonaa tonnia ja siitä hetken päästä 14 ja jatkavan komeasti ylöspäin. Siksi he tarvitsivat Tvärneminneen uuden jalostamon. Oma ennusteeni väitti, että Nesteen öljytuotanto ei saavuta koskaan tasoa 12 miljoonaa tonnia ja alkaa muutamassa vuodessa hitaasti laskea. Suunnilleen näin siinä kävi.

Seuraava ennuste oli jo tarkempi. Sain pyynnön laskea milloin USA tuo öljyä mantereensa ulkopuolelta yli 30% koko kulutuksesta. Taustalla oli tieto Libyan johtajasta Muammar Gaddafista, joka oli korkeatasoinen öljyalan osaaja. Sain ennustettua tuon hetken helposti varsin tarkkaan ja juuri silloin tapahtui. Tuli ensimmäinen öljykriisi jossa sanotaan Gaddafin pistäneen USAn polvilleen.

Simpelellä olivat laskelmat osoittaneet turpeen näyttävän paremmalta vaihtoehdolta kuin maakaasu. Meillä oli jo tarjous turpeesta ja pari kertaa parannetut tarjoukset turvekattilasta. Ja sitten soi puhelin. yhden välikäden kautta sain tiedon Neuvostoliiton valtavasta öljyn hinnan nostosta, joka oli juuri kerrottu kauppavaltuuskunnalle. Soitin heti Yhtyneitten paperitehtaiden tekniselle johtajalle Henrik Waldenille ja kerroin uutisen. Hän soitti pari tarkentavaa puhelua ja toimi välittömästi. Yhtiö teki optiosopimukset turpeesta kaikille paperitehdaspaikkakunnille ja toiset optiosopimukset suomlaisten konepajojen kanssa neljästä voimalaitoksesta. Näin hän sitoi lähimmäm viiden vuoden kapasiteetin koko maassa Yhtyneitten papreitehtaiden käyttöön.

Suunnilleen samaan aikaan toimittiin myös Kymi-Kymmene -yhtiössä. Voimapäällikkö, arvattavasti toimitusjohtajan luvalla, osti öljyä tuolla hirvittävällä hinnalla kaikki öljysäiliöt täyteen. Yritys oli varakas, joten rahaa riitti ja suuria säiliöitä oli runsaasti. Jonkin ajan päästä hinta laski merkittävästi, joten Kymin - Kymmene istui suuren ylihintaisen öljylammikon keskellä.

Yhtyneillä paperitehtailla jatkettiin omaa hanketta, tarkennettiin tekniikkaa ja huhtikuussa 1974 minulle ilmoitettiin, että johtokunta on hyväksynyt ehdotukseni suuresta turvevoimalasta ja komensi minut toteuttamaan sen projektipäällikkönä. Siitä parin viikon päästä ostimme pääkomponentit. Tampereen ja Oulun kaupungit ostivat samoilla viikoilla omat kaksi kertaa suurempien turvevoimaloiden pääkomponentit. Me saimme oman voimalaitoksemme valmiiksi 1976, se maksoi yli 80 miljoonaa. Tampere ja Oulu saivat omansa valmiiksi 1977, ne maksoivat yli 220 miljoonaa kumpikin. Nämä hankkeet ajoivat Suomen turvetuotannon ja turpeen polton teknisesti ja taloudellisesti maailman kärkeen. Erityisesti Simpeleen voimalaitos osoitti, että turpeella pystyttiin tuottamaan konsernin tehtaiden edullisinta sähköä ja lämpöä, vaikka "vanhempi valtiomies"erään kokouksen yhteydessä sanoikin, että ei ole tapana sanoa turpeen käytön olevan taloudellisesti edullisinta" Sitä oli aiemmin perusteltu huoltovarmuudella ja kotimaisuudella sekä haja-asutusalueelle saatavilla työpaikoilla.

Eihän tuo työ tanssien mennyt. Vastustus jo silloin oli lähinnä poliittista. Sieltä löytyi kolme leiriä. Neste ja sdp, IVO ja kokmoomus sekä elämänsä alussa ollut vihreä liike, jonka mielestä maakaasu oli hienompaa. Tällaista se elämä voi olla

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Mitä mieltä olet turpeen luokittelusta ja sen haittaverosta? Puolueettomasti katsoen se on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Ilmeisesti on niin, että vaikka Suomi tekisi kaiken öljynsä turpeesta, niin sittenkin Suomen turvevarat kasvaisivat koko ajan. Vai miten on?

Nythän on niin, että turpeen polttoa pidetään erittäin paljon pahempana ympäritsön ja ilmaston kannalta kuin kivihiiltä, öljyä ja kaasua. Suurin haittatekijä on ollut vesistöjen humuskuormitus, mutta nykytekniikalla se on täysin hallittavissa.

Käyttäjän MattiKarnaattu kuva
Matti Karnaattu

"Ilmeisesti on niin, että vaikka Suomi tekisi kaiken öljynsä turpeesta, niin sittenkin Suomen turvevarat kasvaisivat koko ajan. Vai miten on?"

Jos turvetta muodostuisi sitä tahtia kuin käytetään energiaa niin mitä tahansa fossiilista polttoainetta riittäisi mihin tahansa rajattomasti kun kokoaika tulee lisää.

Mutta oikeastihan se menee turve->ruskohiili->kivihiili->antrasiitti, kun kallioperään sitoutuu hiiltä alkaen siitä turpeesta ja pakkautuu miljoonien vuosien aikana paineen kasvaessa.

Niin ajatus tässä se, että parinsadan miljoonan vuoden ajan kasautuneen hiilen pitäisi kestää yli 200 miljoonaa vuotta kun ihmiset sitä polttelee jos turvetta muodostuisi nopeammin, niin ei oikein käy järkeen.

Maanmuokkauksen yhteydessä, kertainvestointina käytettävä turve on järkevä. Kannatan kyllä sitä että kaavitaan patoaltaiden tieltä turpeet ja biomassat pois että tuhotaan alue vain kertainvestointina ja sitten pari patoa säätöenergiaksi.

Pitäisi miettiä suomeen joku laitos mikä tuottaa asutuskeskukseen lämpöä ja tuottaa hiiltä varastoon pyrolyysilla kaapimalla patoaltaiden tieltä biomassaa, ja sitten patoaltaat pystyyn ja alkaisi hallitusti keräämään biomassaa jo kerättyjen jättimäisten hiilivuorien ohella ympäri suomea.

Näistä pitäisi saada periaatteessa hyvin pitkäkestoinen 100MW säätövoima sattumasähkölle ja kaukolämpövoimala talvikuukausien ajaksi. Energiaa nimittäin voi varastoida suuria määriä hiilenä kuin myös patoaltaisiin.

En ole tarkempia laskuja tehnyt mutta teoriassa näin.

Toimituksen poiminnat